10 helppoa tapaa miten elää ekologisemmin

Maapallon tilanne on siinä pisteessä, että yhä useampi meistä on herännyt tarkastelemaan omia kulutustottumuksiaan ja sitä, miten elää ekologisemmin.

Vaikka tilanne tuntuu lohduttomalta ja saatat ajatella, että sinun yksittäiset tekosi tai tekemättä jättämisesi eivät maapalloa pelasta, niin uskallan väittää sinun olevan väärässä. Lapset saavat kotoaan mallin niin ostokäyttäytymiseen kuin esimerkiksi kierrättämiseen ja ympäristön kunnioitukseen. Hyvät teot kertautuvat, ja jokainen pienikin teko auttaa!

Tässä blogiartikkelissa kerron helppoja vinkkejä ja omia arkisia käytänteitäni, joiden avulla on mahdollista melko helposti muuttaa omia kulutustottumuksiaan ekologisempaan suuntaan. Toivon, ne inspiroivat myös sinua kokeilemaan!

Jätteen määrän vähentäminen ja kierrätys

Paperin, kartonkipakkausten, lasin ja metallijätteen kierrätys on ollut perheessämme itsestäänselvyys jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Maaseudulla lähin kierrätyspiste on kymmenen kilometrin päässä kotoamme, mutta olemme järjestäneet kierrätykseen menevien jätteiden välivarastoinnin autotalliimme, ja tyhjennämme ne kauppareissujen yhteydessä.

Jouluaattona perustimme keittiön vetolaatikkoon uuden kierrätyslaatikon muovipakkauksille. Vaikka olen jo pidemmän aikaa välttänyt runsaasti muovia sisältäviä tuotteita siten, että jopa lasten joulukalenteriin valitsemani karkit hylkäsin tolkuttoman muovin määrän takia, on ollut herättävää huomata, kuinka paljon muovipakkauksia todella kertyy ja kuinka nopeasti keräyslaatikko täyttyy.

Mitä muovipakkauksia voi kierrättää?

Rinki-ekopisteiden kierrätyslaatikoihin SAA LAITTAA kotitalouden tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia, kuten:

• Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset
• Pesuaine-, shampoo- ja saippuapakkaukset
• Muovipullot, -kanisterit ja -purkit – mieluiten litistettyinä
• Muovikassit, -pussit ja -kääreet

Kotitalouksista löytyy muitakin muovipakkauksia, jotka sopivat keräykseen: esimerkiksi tuubit, putkilot, EPS-pakkaukset ja vastaavat.

Lue tarkemmat lajitteluohjeet täältä.

Muovista saatavasta materiaalista jalostetaan raaka-ainetta, jota teollisuus käyttää uusiomuovituotteiden valmistamiseen. Näitä ovat esimerkiksi muovijätesäkit, -pussit, -putket ja -levyt.

Lisäksi muovipakkauksista voidaan valmistaa erimuotoisia ja -pituisia profiileja, joiden käyttöikä on yli 50 vuotta. Profiileista valmistetaan esimerkiksi ulkokalusteita, lautoja, aitoja, liikenne- tai meluesteitä, laiduntolppia sekä sahapukkeja.

Rinki-ekopisteitä on 1 850, joista 500:ssa kerätään myös muovipakkauksia. Jotta muovipakkausten kierrätys onnistuu, on tärkeää, että keräyspisteisiin palautetut muovipakkausjätteet on lajiteltu huolellisesti lajitteluohjeidemme mukaan.

(Lähteet: Rinkiin.fi ja wastesolutions.fortum.com)

Nyt kun erottelemme muovipakkaukset sekajätteestä, niin huomasin, että suurin osa sekajätteeseen kertyvästä jätteestä on biojätteitä, kuten kasvisten ja juuresten kuoria.

Oma henkilökohtainen tavoitteeni vuodelle 2019 onkin hankkia kotiimme Biolanin pikakompostori, jonne voimme kompostoida biojätteen. Samalla multasäkkien ostaminen todennäköisesti vähenee, mikä puolestaan säästää ympäristöä polttoaineen menekin ja multasäkeistä aiheutuvan jätteen määrän vähentyessä.

Ostotottumusten muuttaminen

On upeaa huomata, kuinka tarpeettoman tavaran minimointi ja väljempi ja selkeämpi sisustustyyli alkaa olla jo kasvava trendi. Monet keski-iän kynnyksellä olevat havahtuvat siihen, ettei materia ei tee onnelliseksi, vaan päin vastoin, voi olla rasite vapaamman elämän tiellä.

Jos tavoitteenasi on tavaramäärän vähentäminen ja arjen ja elämän selkeyttäminen, on ensimmäinen tehtävä laittaa ostohanat kiinni. Vaikka kuinka raivaisit tarpeetonta tavaraa pois nurkista, ei sen määrä pääse vähenemään jos et lopeta sen kantamista kotiisi.

Lue tästä artikkeli Järjestämällä kotiasi järjestät myös elämääsi.

Stoppi ylikulutukselle 

Suomalaiset elävät vuosittain 7 % yli omien taloudellisten varojensa. Se ei kuitenkaan vielä riitä, sillä kulutamme myös maailman luonnonvaroja huomattavasti muita maita nopeammin; tämän synkän faktan osoittaa ylikulutuspäivä. Ylikulutus tarkoittaa, että kulutamme enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt elokuun alussa. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurin syy tähän on kasvava hiilijalanjälkemme.

Me suomalaiset kuluttamme oman osamme maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2018 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 11. huhtikuuta. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. (Lähde: wwf.fi)

Viimeisen vuoden aikana olen oppinut harkitsemaan ostoksiani entistä enemmän, ja pohtimaan hankinnan tarpeellisuutta useammasta näkökulmasta. Lopputuloksesta olen enemmän kuin iloinen; lapsillemme on hankittu vuoden aikana korkeintaan 10 vaatekappaletta / lapsi, jos alusvaatteita ja sukkia ei lasketa mukaan. Nuo hankinnat ovat olleet sellaisia, jotka kestävät kulutusta ja käyvät moneen eri tilanteeseen.

Aiemmin vaatekaapit olivat täynnä vaatteita, ja yhdellä lapsella saattoi olla jopa 5-10 siistiä juhla- ja kauluspaitaa. Kyseinen määrä voi jossain perheessä ollakin sopiva ja jopa tarpeellinen, mutta meillä käyttökertojen määrä per juhlavaate oli 0-3, koska tilaisuuksia, joissa vaatteita käytettiin, oli vuoden aikana vain muutamia. Osa paidoista ehti mennä pieneksi ilman, että niitä ehdittiin edes käyttää.

Myös omia vaatehankintoja on ollut hyvin vähän, ja ne mitä olen hankkinut, ovat tulleet tarpeeseen. Tässä on auttanut oman arjen ja tarpeiden pohtiminen; miksi täyttää kaappia juhlavimmilla asukokonaisuuksilla ja hienoilla korkokengillä, jos 95 % ajastani päälläni on ulkoiluun, urheiluun ja kotoiluun sopivat vaatteet? Silloin myös vaatekaappini sisällön tulisi vastata omaa arkeani ja elämäntapaani.

Lue lisää kapselipukeutumisesta täältä.

Tiedä mitä ostat

Yksi ostokäyttäytymisen muuttumiseen liittyvä tekijä on materiaalitietoisuus. Rutiininomaisesti kaivan vaatteiden materiaalitiedot esiin jo ennen ostopäätöksen tekemistä, mutta silti ostoskoriin on joskus muinoin päätynyt muutamia ulkoiluun sopivia, lämmittäviä fleeceasuja, ja teknisestä materiaalista ja keinokuidusta valmistettuja urheilukerrastoja.

Fleecekankaasta on tutkittu irtoavan mikromuovia etenkin ensimmäisillä pesukerroilla. Esimerkiksi heikkolaatuisesta fleecestä saattaa yhden konepesun aikana irrota lähes 2000 mikromuovihiukkasta, jotka päätyvät lopulta vesistöihin.

Tämän vuoksi fleece ja keinokuidut ovat jatkossa perheessämme pannassa. Hankin itselleni ja pienimmälle pojalle vuoden lopussa merinovillaiset aluskerrastot, ja välipäivien alennusmyynnistä löysin pojille pieneksi käyneiden fleecepaitojen tilalle paksut villapaidat, jotka soveltuvat kaikkeen ulkoiluun ja talviurheiluun.

Lasten pieneksi jääneet vaatteet meillä kierrätetään joko myymällä ne Facebookin kirpputoreilla tai lahjoittamalla Konttiin ja UFF:lle. Myös ison osan omista vaatteistani olen vienyt UFF:n kierrätyslaatikkoon.

Vaatetuksen lisäksi materiaalivalintoihin on hyvä kiinnittää huomioita myös muissa kodin hankinnoissa. Muovisten säilytysrasioiden korvaaminen lasisilla on ympäristön lisäksi hyväksi myös omalle terveydellesi ja hyvinvoinnillesi. Etenkin vanhoista muoviastioista voi liueta niissä säilytettäviin elintarvikkeisiin terveydelle haitallisia aineita.  

Lue Partioaitan blogista viisi vinkkiä mikromuovin vähentämiseen.

10 helppoa vinkkiä ekologisempaan elämään

Kokosin vielä kymmenen helppoa vinkkiä, jotka ovat olleet perheessämme kokeilussa – osa vasta hetken, osa  jo vuosia. Näitä vinkkejä voin lämpimästi suositella myös sinulle!

1. Kasvisruokapäivä kerran viikossa tai useammin
2. Lähiruoan suosiminen ja hankkiminen suoraan tuottajilta
3. Hiusten värjäämättä jättäminen (tai tarvittaessa värjääminen kasviväreillä)
4. Tarpeettomien menojen välttäminen ja autoilun vähentäminen
5. Sähkönkulutuksen vähentäminen
6. Päivittäiskosmetiikan korvaaminen luonnonkosmetiikalla
7. Muovipakkausten ja -tuotteiden välttäminen
8. Muovikassien korvaaminen kestokasseilla, jotka säilytetään autossa, eli ovat aina mukana
9. Tarpeettoman pyykinpesun välttäminen tuulettamalla (esimerkiksi villavaatteita ei suositella pestäväksi kovin usein, joten useimmissa tapauksissa pelkkä tuulettaminen riittää)
10. Tavallisten pesu- ja puhdistusaineiden korvaaminen biohajoavilla

Minkä yksittäisen teon sinä voisit ja aiot tehdä vuonna 2019 matkallasi kohti ekologisempaa elämää? Jaa se inspiraatioksi kommenttiboksissa!